Tuomasmessu syntyy yhdessä tehden

 

Kati Pirttimaa Helsingin Tuomasyhteisöstä saapuu Pieksämäen seurakunnan Tuomasmessun liturgi- ja saarnaajavieraaksi keskiviikkoiltana 12.10.2022. Kati on toiminut tuomaspappina pian kaksi vuotta Pirjo Kantalan eläkkeelle jäämisen jälkeen. Suomen ensimmäistä Tuomasmessua vietettiin Mikael Agricolan kirkossa huhtikuussa 1988.

 

Tuomaspappi Kati Pirttimaa, mistä Tuomasmessussa on kyse?

Tuomasmessun kynnys on matala: se on avoin kaikille taustoista riippumatta. Siellä jokaisella on tilaa olla sellainen kuin on. Se tarjoaa paikan, jossa voi pohtia rauhassa omaa vakaumustaan.

Jokaisen ihmisen kokemus Jumalasta on erilainen, ja jokainen kristitty epäilee jossakin vaiheessa Jumalan olemassaoloa. Jokaisella on oma hengellinen kasvupolkunsa ja oma matkansa, jonka vaikeisiin kohtiin on tarve saada tukea. Tuomasyhteisössä ei tarvitse esittää mitään, kuinka hyvin menee – saa mennä niin kuin menee.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että Jumala on rakkaus, että Hän kutsuu meitä kaikkia luokseen ja että Hän katsoo meitä kaikkia rakastavasti.

Papin näkökulmasta voin sanoa, että messussa yhdistyvät vahva rukous, puhuttelevat tekstit, monipuolinen musiikki ja vapaaehtoisten kantama vastuu.

 

Millaista on pappina työskennellä suuren vapaaehtoisjoukon kanssa?

Pidän siitä, että työntekijöitä on niin vähän ja että seurakunnan jäsenet ja tuomasaktiivit toimivat. Maailmalla iso osa seurakunnista toimii vastaavalla tavalla: on jokunen työntekijä, yksi pappi ja seurakuntalaiset tekevät paljon. Minä en ole se, joka haalii porukan paikalle. Monella aktiivi-ihmisellä on myös sellaista osaamista, jota seurakunnassa ei muuten ole.

Toiminnan suunnittelusykli on hyvin erilainen kuin seurakuntatyössä yleensä. Muutoksia voi tulla viime tipassa, tai niitä tulee jatkuvasti. Se on rikkautta, luovaa elämää, ja haastavaakin. Tässä työssä ovat kädet mullassa ja saappaat savessa.

 

Miten vapaaehtoiset saadaan mukaan?

Tuomasmessussa on kyse yhdessä tekemisestä. Vapaaehtoiseksi lähtevä tarvitsee kärsivällisyyttä, jotta hän löytää paikkansa kokonaisuudessa. Mutta kun paikka löytyy, sitten yhdessä tehden saamme enemmän.

Toimintaan tarvitaan jonkinlaiset rakenteet, jotka vahvistavat vastuuta kantavia ja toisaalta tukevat niin, että kukaan ei jäisi liian yksin tehtäviensä kanssa. On tärkeää, että oma tehtävä tuottaa iloa ja sisältöä tekijälleen.

Toisaalta kaikkea ei voi tietää, ja siihenkin pitää suostua. Tuomasyhteisössä meillä on tapana sanoa, että messussa ei tehdä virheitä vaan tehdään eri tavalla.

Tervetulleita ovat kaikki. Mukana on myös niitä, joita on haavoitettu hengellisesti. Siksi hengellistä väkivaltaa tai mitään siihen viittaavaakaan ei saa esiintyä. Helsingissä Tuomasyhteisössä olemme tehneet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ja valitsemme lähiaikoina häirintäyhteyshenkilöt. Tietyt rakenteet on luotava siltä varalta, että niitä tarvitaan.

 

”Suuri on uskon salaisuus” – sanotaan Tuomasmessussa. Mitä se tarkoittaa?

Lause liittyy erityisesti ehtoolliseen, joka sakramenttina jää salaisuudeksi. Usko kaikkinensa on enemmän kuin ihmismieli pystyy käsittämään. Jumala pysyy ihmiselle aina lopulta salaisuutena, tunsipa Hänet kuinka läheiseksi tahansa.

 

Lue lisää Tuomasmessusta Tuomasyhteisön sivuilta: tuomasmessu.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Helsingin Tuomasmessut radio Deissä sunnuntaisin klo 18 striimattuina You Tubessa, lisää tietoa: Tuomasmessu verkossa ja radiossa - TuomasmessuLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

 

Teksti Merja Karjalainen

Kuva Jani Laukkanen

kuvassa tuomaspappi Kati Pirttimaa
Tuomaspappi Kati Pirttimaa